Share |

Ajankohtaista


Lisenssi

Jokaisen pelaajan tulee ottaa Salibandyliiton lisenssi. Ilman lisenssiä ei voi osallistua turnauksiin. Urheiluvakuutus on myös pakollinen  juniori-ikäisillä.
Mikäli pelaaja ei ota lisenssin yhteydessä vakuutusta, hänellä tulee  olla voimassa oleva erillinen urheilijavakuutus.

Pelkkä kotivakuutuksen  vapaa-ajanvakuutus tai tapaturmavakuutus ei välttämättä korvaa  urheiluseuran toiminnassa aiheutuneita vahinkoja, joten muistakaa  tarkastaa oman lapsenne vakuutuksen kattavuus.

Turnauksissa pitää olla  mukana dokumentti, joka todentaa vakuutuksen kattavuuden.

Lisenssi hankitaan Salibandyliiton kautta tästä linkistä.

Storvreta Cup 2017

17 kpl noin 12-vuotiasta jannua, 3 pikkusisarusta ja 14 aikuista. Tässä hyvä setti aloitella Uppsalan valloitusta Storvreta Cupin muodossa. 

  Turussa terminaalissa otettiin pojista yhteiskuva ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Laivaan päästyämme, kamojen heitto hyttiin ja suoraan buffettiin syömään. Pojat päästettiin syömisten jälkeen "irti", eli hetkeksi pelaamaan ja kauppaan. Ryhmissä. Sopimuksen mukaan ketään ei jätetty yksin koko reissun aikana
  Valtavan hyvin (allekirjoittanut n.2,5h) nukuttujen yöunien jälkeen aamupala ja ulos Tukholman tuiskuun. Pääryhmä odotteli turnausjärjestäjien hankkimaa bussia ja eräs pienempi ryhmä lähti omalla autolla kohti Uppsalaa. 
  Perillä Uppsalassa löytyi pääpaikka Fyrishov. Ilmoittautuminen ja kamojen purku sinne ja pelien seurailua. Lounastakin "nautittiin" jossain vaiheessa paikassa Fyrisskolan. Pyttipannun tasosta saattoi monella olla erinäisiä ajatuksia......Ja koska kaikkien tavarat olivat pelihallilla, mentiin ruokailuun kahdessa erässä. Jälkimmäinen joukkio muutaman mutkan jälkeen löysi perille, heidän oppaansa kun oli lievästi kuutamolla, kuka lie!
  Ensimmäinen peli oli jossain lähiössä, Stenh Sportshall:ssa. Siteeraan Ville-Mattia, kun totean, että eka peli oli shokkihoitoa pojille nopeasta pelistä. Hyvin pojat silti pelasivat ja peli oli ihan tasan viimeisille minuuteille asti. Lopputulos 2-3 häviö.
Päivän toinen peli pelattiin Fyrishovissa. Peli oli myös erittäin nopea, mutta tasainen. Tulos 2-2 ja yksi piste plakkariin. 
Siirtyminen pelipaikkojen välillä tapahtui mukavasti turnauksen järjestäjien organisoimilla "väri"linjoilla (Blå, Vit, Röd, Lila och så vidare).
  Ruokailut olivat myöskin järjestetty hyvin, kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Pöydissä aina kierteli jokunen "poliisi" (siis omasta porukasta) tsekkailemassa, että syödään sitten edes sitä näkkileipää, jos muu jäi vähemmälle. Eikä siinä mitään, ihan hyvin ja nätisti pojat söivät. 
  Hotellille, ah hotellille saavuimme vasta illalla pelien jälkeen. Kyllä oli Jukka hienosti hoitanut meille mahtavan hotellin. Todella hiljainen ja siisti, uudenkarhea. Kolmannessa ja neljännessä kerroksessa oli salongit, joissa tarjoilimme pojille kaupasta hankittua iltapalaa. Oli aika laittaa lapset ja naiset nukkumaan, miesten piti vähän vielä palaveerata tulevista tapahtumista.
  Torstaina nautimme lähes omassa porukassa maittavan aamupalan  ja sitten kohti uusia seikkailuja! Päivän ensimmäinen ja turnauksen kolmas peli pelattiin Fyrishovissa. Peli oli rento ja helppo,Lopussa jopa pientä lepsuilua, mutta voitto 5-3. 
Päivän toinen peli oli paikassa Gottsundhallen. Tasaista vääntöä pitkään lukemissa 0-0, maalit peräjälkeen 1-1. Peli oli erittäin jännittävä aivan loppuun asti, voittomaali 2-1 syntyi viimeisellä minuutilla. Tämä oli jo jatkopeli.
Päivän kolmas peli ja toinen jatkopeli pelattiin Fyrisskolanilla karmealla alulla. Vastustaja teki ensimmäisen 20 minuutin aikana lukemat 0-4. Vasta siinä vaiheessa pojat innostuivat todenteolla ja alkoivat tehtailla maaleja. Lopputulos oli järkyttävän jännitysnäytelmän jälkeen 3-4 häviö. Vielä olisi tarvittu minuutti tai kaksi, niin pojat olisivat tulleet rinnalle ainakin. 
Päivän viimeisen pelin häviö tarkoitti pelien päättymistä meidän poikien osalta. Saattoi siinä yksi jos toinenkin huokaista, ettei tarvinnut sitten seuraavana aamuna herätä 5.00 ja aloittaa eka peli 8.00. Paluu hotellille ja iltapalat. Taisivat naiset siinä myöskin palaveerata seuraavaa päivää suunnitellen.
  Perjantai oli matkassa rennompi päivä, seurailtiin muiden pelejä, mm..oman sarjan loppuottelua. Muutama tutustui ansiokkaasti Uppsalan ostostarjontaan ja selvitti ohessa yhteistä ruokailupaikkaa.Osa lähti hotelllille noutamaan aamulla pakatut tavarat. Iltapäivällä kokoonnuimme yhdessä Uppsalan keskustaan ruokailemaan. Sen jälkeen reipas kävelymatka takaisin Fyrishoviin odottelemaan kuljetusta Viking Linen terminaaliin Tukholmaan. 
Oli muuten hauska seurata näitä nuortenmiesten kävelyretkiä ruokailuun ja takaisin. Jono tahtoi venyä ja paukkua, pipot katosivat päistä, jotkut saivat lumipesun ja toiset horjahtivat"vahingossa" lumikasaan. Muutaman kerran piti palauttaa jengi ruotuun. Ville-Matti kertoi myöskin, että kertaalleen piti turvautua taukojumppaan burpeiden muodossa. Ensin tehtiin 10 ja sitten joku hauskanen kokeili onneaan ja koko porukka sai 5 lisää. 
  Tukholman terminaalissa oli kansaa kuin meren mutaa, kaikista kansallisuuksista. Tai siltä se ainakin tuntui. Turvatarkastuksessa oli laivayhtiö ottanut hyvän linjan ja muistuttivat, että lapset laitetaan 24.00 nukkumaan, ei vaeltelua käytävillä. Pääsimme jälleen herkuttelemaan puffetpöytään ja sivusta seuraamaan venäläisten Pakkasukon toimia ruokailijoiden joukossa. Ruokailun jälkeen pojat saivat pelailla ja käydä kaupassa ostoksilla. Ja sitten lapset laitettiin hytteihin 24.00. Hytit olivat vierekkäin, joten oli helppo seurailla, ettei liikehdintää tapahtunut. Se oli sitten eri asia, nukuttiinko niissä hyteissä. Allekirjoittanut päätti tullessa laivamatkalla, että paluureissulla on turha yrittää mennä hyttiin nukkumaan ennen kuin aava meriosuus on ohitettu, nukkumisesta kun ei tulisi mitään pienessäkään keinunnassa. Jotenka paluumatkallakaan ei hirveästi nukuttu. Aamulla jälleen mahtava meriaamiainen, kun saatiin viimeisetkin hereille hyteistään. Oli aikeissa ottaa kuva joukkueesta illalla laivassa, sitten se siirtyi aamuksi terminaaliin ja lopulta unohtui kokonaan. Kaikki saivat omat kyytinsä ja pääsivät koteihinsa tai minne olivatkaan menossa.
  Yhteenvetona oli se, että päätettiin EHDOTTOMASTI lähteä uudelleen ensi vuonna. Aletaan kerätä jo pikkuhiljaa matkakassaa. Poikien kanssa oli ilo matkata ja ylpeänä edustaa Suomea. Samaa ei voi sanoa ihan joka kansallisuudesta, joihin matkalla törmättiin. Milloin etuiltiin ja milloin muuten vain röyhkeiltiin.
Allekirjoittanut kiittää Jukkaa valtavasta matkan järjestelytyöstä, Ville-Mattia pojista ja peleistä huolehtimisesta ja kaikkia muita mahtavasta matkaseurasta! Välillä naurettiin melkein pissat housuissa. KIITOS!!!

ÄÄÄhh. Jäi se mainitsematta, että ihan kiva ois saada Raumallekin tollanen oma "Fyrishov", 8-9 kentällä varustettu hallikompleksi, jossa myös uimahallia, ravintolaa, uimatarvikeliikettä ja monta pientä kioskitilaa.

Jaana Harjunpää, "harhaanjohtaja"